Samassa Vedessä -hankkeessa tutkimme, miten rehevöittävää on maatalouden fosforikuormitus ja miten kuormitusta voitaisiin vähentää. Hankkeen tavoitteena on kehittää konkreettisia suosituksia vesiensuojelun tietoperustan ja menetelmien parantamiseksi.
Maatalouden aiheuttamaa vesien rehevöitymistä ei ole onnistuttu ratkaisevasti vähentämään missään päin maailmaa. Suomessakin asiaa on tutkittu kymmenissä hankkeissa. Niiden perusteella on muodostunut kuva siitä, mitä aiheesta ei vielä tiedetä. Samassa Vedessä -hankkeessa käymme läpi nämä katvealueetkin. Tutkimuksen menetelmäkirjo ulottuu laboratoriokokeista ja matemaattisesta mallintamisesta aina peltojen kuivatusalueiden seurantaan. Lisäksi selvitämme mahdollisuutta perustaa digitaalinen tietojärjestelmä, josta tilakohtaiset, ravinteiden huuhtoutumisen kannalta oleelliset tiedot olisivat saatavilla. Tähän liittyy teknisen toteutettavuuden haasteiden lisäksi oikeudellisia ja hyväksyttävyysnäkökulmia. Tutkimusta tehdään mahdollisimman avoimesti, käyden keskustelua sekä eturyhmien että maanviljelijöiden kanssa.
Samassa Vedessä -hankkeesta kertoo hankkeen vetäjä Petri Ekholm
Samassa Vedessä -hankkeen vetäjä
Petri Ekholm
johtava tutkija, dosentti
Suomen ympäristökeskus
etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
viestintäasiantuntija
Leena Rantajärvi,
etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
graafinen suunnittelija
Marianna Korpi
Tavoitteena konkreettiset suositukset
Samassa Vedessä -hanke on kolmivuotinen. Tavoitteena on, että tulosten perusteella voidaan antaa konkreettisia suosituksia maatalouden aiheuttaman vesien rehevöitymisen vähentämiseksi, esimerkiksi siitä, miten eri vesiensuojelutoimet täydentävät toisiaan kustannustehokkaimmin. Suosituksissa kiinnitetään huomiota siihen, että ne olisivat myös maataloustuotannon kannalta mielekkäitä.
Hankkeen kolmen työpaketin tarkemmat kuvaukset löydät alasivuilta. Ensimmäisessä työpaketissa selvitetään yhtenäisen maatilojen ravinnetietokannan perustamisen edellytyksiä. Toisessa työpaketissa mielenkiinnon kohteena on se, miten pellon muokkaus vaikuttaa rehevöittävään fosforiin sekä se, missä määrin maahiukkasiin sitoutunut fosfori vapautuu levien käyttöön vesistön pohjalle päädyttyään. Kolmannessa työpaketissa tarkastellaan peltojen viljelymenetelmien ja kuivatuskäytäntöjen vaikutuksia kuormitukseen.
Työpaketti 1: Kohti maatalouden ympäristönsuojelun digiloikkaa ja tehokasta hallintaa
Työpaketti 2: Maatalouden rehevöittävä fosforikuormitus ja sen vähentäminen
Työpaketti 3: Viljelyjärjestelmien sopeutuminen muuttuviin olosuhteisiin - Käytännön ratkaisut koealueilla ja ja vaikutusten seuranta
Hanketta rahoittaa Suomen Kulttuurirahasto ja siinä on mukana tutkijoita Suomen ympäristökeskuksesta, Luonnonvarakeskuksesta, Helsingin yliopistosta ja Pyhäjärvi-instituutista.