Maatalouden rehevöittävä fosforikuormitus ja sen vähentäminen sykefi header valkoinen

Antti Miettinen: Pohdintaa ravinnetietokannan tietosisällöstä

RSS
30.1.2020 Antti Miettinen
 
 
Antti Miettinen_2
 

Samassa vedessä -hankkeen yhtenä tavoitteena on esittää suunnitelma siitä, miten peltojen lohkokohtainen ravinnetietokanta voitaisiin toteuttaa. Paikkatietoon perustuvan tietokannan tarve maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden tehostamis- ja kohdentamiskeinona on ilmeinen, mutta ennen kuin ravinnetietokantaa päästään hyödyntämään tutkimuksessa ja toimenpiteiden suunnittelussa, on ratkaistava muun muassa tietokannan tietosisältöön liittyviä kysymyksiä.

Viljavuustutkimusten tiedot tietokantaan

Tärkeimmät ravinnetietokantaan kerättäviksi suunnitelluista tiedoista ovat viljavuustutkimusten tiedot. Esimerkiksi viljavuustutkimuksen perustutkimuksessa määritetty maan helppoliukoisen fosforin pitoisuus vaikuttaaa varsin suoraviivaisesti liukoisen fosforin vesistökuormitukseen.

Viljavuustutkimuksen tietoja tarvitaan viljelyn suunnittelussa ja seurannassa. Näin ollen viljelijöillä on kannustin – ja maatalouden ympäristökorvausjärjestelmään sitoutuneilla myös velvollisuus – tehdä viljavuustutkimus viiden vuoden välein. Viljelijällä ei kuitenkaan ole automaattisesti kannustinta luovuttaa viljavuustutkimuksen tietoja ravinnetietokantaan, sillä tietojen luovuttaminen ei välttämättä tuo hänelle suoraan mitään lisäarvoa, koska viljavuustutkimuksen tulokset ovat tilalla joka tapauksessa hyödynnettävissä.

Tietoja tarvitaan tutkimukseen

Hankkeessa tehtyjen haastattelujen, työpajakeskustelujen sekä aiempien selvitysten perusteella vaikuttaa siltä, että valtaosa viljelijöistä suhtautuu myönteisesti peltolohkokohtaisten tietojensa luovuttamiseen tutkimuskäyttöön. He ymmärtävät, että ravinnetietokannan avulla voidaan tehdä kaikkia suomalaisia kokonaisuudessaan hyödyttäviä päätöksiä.

Lisäksi osa viljelijöistä oletettavasti ajattelee, että ravinnetietokannan mahdollistaman tutkimuksen avulla tuottajia voitaisiin ohjata aiempaa kestävämpään ja yhteiskunnallisesti hyväksyttävämpään tuotantoon sekä mahdollisesti myös kumota maataloustuotannon saastuttavuuteen liittyviä epäluuloja.

Tietojen luovuttamisen kannustavuutta voitaisiin lisätä sillä, että viljelijä voisi verrata omien peltolohkojensa tietoja valuma-alueen muiden peltojen keskimääräisiin tietoihin. Vertailu voisi toimia myös markkinointikeinona, jos tuottaja pystyisi ravinnetietokannan avulla osoittamaan kuluttajille, että viljely on ollut vesistöystävällistä.

Näytteenottoon liittyy ongelmia

Viljelijät ottavat itse viljavuustutkimuksen maanäytteet, eikä näytteenottoa valvota. Siksi ravinnetietokantaan tallennettaviksi suunniteltuihin viljavuustutkimuksen tuloksiin liittyy luotettavuusongelmia. Näytteenoton ohjeistus voi olla puutteellista ja näytteenottoon sisältyy myös mahdollisuus toimia vilpillisesti.

Joissain tapauksissa viljelijöillä saattaa olla jopa kannustin manipuloida näytteenottoa saadakseen haluamansa tuloksen, koska ympäristökorvaukseen sitoutuneella tilalla fosforilannoituksen kasvilajikohtaisiin enimmäismääriin vaikuttaa peltolohkon viljavuusluokka, joka määräytyy maalajin, multavuuden ja maan fosforipitoisuuden mukaan.

Riippumattomuus avainasemassa

Ravinnetietokannan muodostaminen voitaisiin aloittaa keräämällä  ja analysoimalla maanäytteet kaikilta suomalaisilta peltolohkoilta. Tällöin viranomais- ja tutkimuskäyttöön saataisiin koko maan kattava tietopankki peltolohkojen ravinnetilasta. Tiedon luotettavuuteen liittyvien epävarmuuksien takia näytteenotto voitaisiin teettää viljelijöiden sijaan ulkopuolisilla riippumattomilla ammattilaisilla.

Näytteenotto ja viljavuusanalyysien tulokset voitaisiin tarjota viljelijöille maksuttomana palveluna. Tällöin myös ympäristökorvausjärjestelmään kuulumattomat viljelijät saisivat tiedon peltolohkojensa ravinnetilasta. Lisäksi voitaisiin harkita, kannattaisiko maanäytteistä analysoida samalla myös orgaanisen hiilen määrä, jolloin saataisiin tietoa peltojen hiilivarannosta.

Antti Miettinen on Luken tutkija. Hän on mukana Samassa Vedessä -hankkeen Kohti maatalouden ympäristönsuojelun digiloikkaa ja tehokasta hallintaa -työpaketin osatutkimuksessa Yhdennetyn ravinnetietojärjestelmän oikeudelliset ja käytännölliset edellytykset.

 

Katso mitä muuta uutta Samassa Vedessä -hankkeessa on meneillään:

Samassa vedessä

 

Tee tilaus, niin blogi tulee jatkossa suoraan sähköpostiisi

Tilaa blogi

 

 

Kommentit (2 kommenttia)
Mummo70
30.1.2020
klo 19.32
Hyvä idea. Ulkopuolinen näytteenotto säästää maajussin työtä ja yhteinen ravinnetiedosto ja varsinkin orgaanisen hiilen seuranta kiinnostaisivat varmasti.
Antti Miettinen
2.2.2020
klo 6.55
Kiitos kommentista! Olisi mukavaa kuulla vielä lisää mielipiteitä näytteenotosta ja ennen kaikkea siitä, miltä mieltä olette suunnitellusta ravinnetietokannasta.