Maatalouden rehevöittävä fosforikuormitus ja sen vähentäminen sykefi header valkoinen

Rakennekalkin ja kipsin ilmasto- ja vesistövaikutuksia vertaillaan

Uutinen 27.11.2019 klo 16.37
Kipsin ja rakennekalkin aiheuttama maan murustumisen pitäisi periaatteessa vähentää ilmastopäästöjä, mutta asia saattaa olla monitahoisempi. Kipsiä levitetään koealueella Liedossa. © Kuva: Janne Artell

Samassa Vedessä -hankkeessa tutkitaan ja vertaillaan rakennekalkin ja kipsin vaikutuksia eri fosforijakeiden huuhtoumiin pelloilta. Mielenkiinnon kohteena on myös, millaisia ilmastovaikutuksia rakennekalkin ja kipsin peltokäytöllä on elinkaaren mittaisessa tarkastelussa ja miten todetut tulokset vaikuttavat näiden maanparannusaineiden käytön toivottavuuteen.

Peltokäyttöön soveltuvaa kipsiä on Suomessa saatavilla muun muassa lannoiteteollisuuden sivutuotteena. Rakennekalkiksi voidaan kutsua kalkkituotteita, jotka sisältävät vähintään 20 % reaktiivista eli poltettua tai sammutettua kalkkia. Reaktiivisen kalkin valmistus on energiaintensiivistä ja tapahtuu kuumentamalla kalkkikiveä eli kalsiumkarbonaattia. Kuumentamisen aiheuttamassa kalkkikiven hajoamisprosessissa ilmakehään vapautuu runsaasti hiilidioksidia, Tämä onkin ilmastovaikutuksiltaan reaktiivisen kalkin valmistuksen merkittävin prosessi. Toisaalta reaktiivista kalkkia on saatavilla myös kalkkiteollisuuden ja kalkkia käyttävän teollisuuden sivuvirroista.

Kuinka kipsi ja rakennekalkki vertautuvat vesiensuojelukeinona? Entä syntyykö kipsin ja kalkin käytöstä pelloilla ilmastohyötyjä- vai haittoja? Kipsin ja rakennekalkin aiheuttama maan murustumisen pitäisi periaatteessa vähentää ilmastopäästöjä, mutta asia saattaa olla monitahoisempi. Myös tätä tarkastellaan nyt käynnistyvässä tutkimuksessa, joka tehdään yhteistyössä Helsingin yliopiston, Luonnonvarakeskuksen ja Suomen ympäristökeskuksen yhteistyönä.

Lisätietoja:

Petri Ekholm
etunimi.sukunimi@ymparisto.fi