Uutisarkisto

Samassa Vedessä -hankkeessa tutkitaan ja vertaillaan rakennekalkin ja kipsin vaikutuksia eri fosforijakeiden huuhtoumiin pelloilta. Mielenkiinnon kohteena on myös, millaisia ilmastovaikutuksia rakennekalkin ja kipsin peltokäytöllä on elinkaaren mittaisessa tarkastelussa ja miten todetut tulokset vaikuttavat näiden maanparannusaineiden käytön toivottavuuteen.

Kaisa Västilä on aiemmin tutkinut ravinteiden pidättymistä maatalousuomien tulvatasanteisiin Sipoossa, Perniössä ja Tyrnävällä. Hänen mukaansa Tammelan Uuhikonojalla ainutlaatuista on se, että kaksitasouomien tulvatasanteita tullaan rakentamaan kontrolloidusti tutkimuksen tarpeisiin.

Eläkkeelle jäävä agronomi Markku Puustinen iloitsee siitä, että Samassa Vedessä –hankkeen työpaketti 3:ssa on saatu aloitettua kokonaisvaltainen ravinnekuormituksen ja eroosion tarkastelu kuivatusaluemittakaavassa. Tammelan Uuhikonojalla aletaan tänä syksynä perata nykyistä huonokuntoista valtaojaa kaksitasouomaksi.

Maatalouden ympäristönsuojelutoimien tehostaminen edellyttää esimerkiksi peltojen fosforipitoisuuden perusteellista tuntemusta. Tutkimusalueelta Etelä-Satakunnasta saatuja peltojen fosforipitoisuustietoja yhdistetään vedenlaatutietoihin ja syntyvän ja kierrätetyn lannan määriin.

Osana Samassa Vedessä -hanketta tutkitaan viljelyjärjestelmien sopeutumista muuttuviin ilmasto- ja ympäristöolosuhteisiin. Tutkimusta varten etsittiin viime keväänä sopivia alueita, joilla voitaisiin kokeilla erilaisia viljelyjärjestelmiä ja seurata niiden vaikutuksia ravinnekuormituksiin. Nyt seurannat ovat käynnissä Lounais-Hämeessä, Tammelan Uuhikonojalla.

Hallitus esittää Itämeren ja vesiensuojelun tehostamiseksi 15 miljoonan euron vuosittaista lisärahoitusta kaudelle 2019-2021. Samassa Vedessä -hanke tutkii rakennekalkituksen vaikutusta eri fosforijakeiden huuhtoumiin systemaattisilla peltolohkotason kokeilla.

Pelloilta päätyy fosforia maa-aineksen mukana vesistöjen pohjalle. Kuinka paljon fosforia vapautuu pohjalta edelleen vesistöön? Pohjalle joutuneen fosforin rehevöittävyyttä alettiin selvittää keväällä pullokokeiden avulla SYKEn merikeskuksen laboratoriossa.